maanantai 14. heinäkuuta 2014

Tokavika viikko

Kohta loppuu, emme siis puhu menneestä viikosta vaan jostain muusta.

Unen merkitys ihmiselle

Eri ihmisillä on erilaiset tarpeet unen suhteen. Toiset tarvitsevat unta 8-9 tuntia ja toiset paljon vähemmän. Itse tarvitsen unta n. 7H että olen pirteä ja hyvinvoiva. Jos olen väsynyt, tulen melankoliseksi, apaattiseksi, unohtelen asioita. Jokaisen aivot toimivat varmasti tässäkin asiassa yksilöllisesti ja toiset ovat herkempiä myös unen tarpeen suhteen.

Ajattelen niin, että uniaika on tärkeä osa ihmisen mielelle prosessoida asioita ja päästää irti. Olen huomannut, että unimaailmassani käsittelen usein omaa elämääni jälkijunassa; esim. 2-v tapahtuneet tapahtumat saattavat olla pinnalla vasta nyt unimaailmassani. Tosin aikamääreet ovat häilyviä nukkuessa. Fakta on kuitenkin, että jokainen tarvitsee unta enemmän vai vähemmän, ihan jo fyysisten toimintojen ylläpitämiseen, mutta myös oman psyyken huoltoon.

Unet peilaavat alitajuntaa. En usko, että mitään unikirjaa voi tulkita suoraan koska jokaisella on ihan omanlaisensa elämä joka on eletty. Joten jokainen on omien uniensa mestari-tulkitsija. Mitä enemmän unista puhuu ja niitä miettii, sitä enemmän niitä myös voi oppia tulkitsemaan. Varsinkin jos ajattelee ne niin, että ne voivat nyt opettaa itselle jotain tai kertoa jotain tärkeää asiaa elämästä. Niiden tulkinta kehittää symbolista, vertauskuvallista ajattelumallia ja näin ollen ehkä myös ihmisen luovaa puolta. Alitajunta puskee pintaan asioita joita tulisi käsitellä halusimmepa sitä tai emme. Pelot, halut, toiveet projisoituvat erilaisina symboleina oman eletyn elämän kautta.
Itselle esim. eri henkilöt edustavat jotain tiettyä tunnetilaa. Kun koen syyllisyyttä, pelkoa, muutamat henkilöt tulevat aina uniini ja yhdistän sen tilanteisiin jota olen tehnyt ja josta koen ehkä samoja tunteita. Olen huomannut myös, että jos jonkun osan itsestä tukaduttaa tai peittää päivätietoisuudessa yölliseen aikaan alitajunta puskee sen pintaan yhä voimakkaammin. Joissain tilanteissa tämä voi olla hyvin ahdistavaa, jos ei ole voimavaroja elämässä prosessoida kaikkia asioita kerralla.

Joskus pelkäsin nukahtaa. Olin elämänvaiheessa jossa voin erittäin pahoin enkä löytänyt sieltä ulospääsyä. Unissani näin monta vuotta putkeen sairaita painajaisia jotka olivat täynnä väkivaltaa ja kaikkea muuta vastaavaa. Jossain vaiheessa ne menivät niin pimeiksi, että en halunnut nukahtaa, kunnes antauduin ja en vaan jaksanut unissani enää välittää mistään oudoista jutuista mitä näin. Tässä vaiheessa rupesin oppimaan hallitsemaan uniani ja taistelemaan pelkojani vastaan. Saatoin vihdoin edes unissani puolustaa itseäni ja esim. käyttää väkivaltaa pelottavia unihahmoja kohtaan ja
astua omaan voimaan edes hetkeksi. Tätä kesti monta vuotta, kunnes omaan elämään rupesi tulemaan valoa ja unet pikkuhiljaa vuosien saatossa muuttivat muotoaan siedettävimmiksi.
Varsinkin kuolleet ihmiset tulevat uniini aina silloin, kun olen voinut huonosti. Näiden kanssa olen käynyt mitä ihmeellisimpiä keskusteluja elämästä, kuoleman jälkeisestä elämästä, tunteista, ajatuksista, elämänvaiheista jne. Aluksi ne ovat olleet todella pelottavia, mutta enää ne ei pelota vaan lähinnä tunne on neutraali kun niitä näen.

Nyt kun kirjoitan tästä aiheesta kaikkia aivan pimeitä unia vaan tulee mieleeni todella paljon menneiltä ajoilta, joita muuten en ole enää edes muistanut. Ehkä tämä auttaa osittain taas ymmärtämään omaa mennyttä elämää ja olemaan kiitollinen siitä missä tilanteessa tällä hetkellä olen elämässäni! En haluaisi enää ikinä palata noihin aikoihin..

Seuraavassa pajalaisten unia:

”Mul on ollu pienestä saakka samoja tiettyjä painajaisia. Yks on sellanen, jossa kaikki oudot kasvot ja muodot liikkuu ahdistavan läheltä ja kaikki äänet kuuluu kovana kaikuna päässä. Juoksen unessa ääniä ja muotoja pakoon suuriin ja värikkäisiin huoneisiin, mutta äänet ja muodot vaan tulevat lähemmäs ja lähemmäs ja muuttuvat entistä kuumottavimmiksi.
Myös litteän muotoiset iilimatomaiset käärmeet, joilla on etu- sekä takaosassa kaksi päätä. Unessa käärmeet ajaa mua takaa ja unesta ei pysty herää vaikka kuinka yrittäis.
Monesti oon nähny myös unta jostain aivan tuntemattomasta random tyypistä, jonka kans on jutellu tosi paljon ja viettäny ihanaa laatuaikaa. Unesta herättyä on ihastunut olo, mutta häiritsevää on se et kehen se kaikki rakkaus pitäis kohdistaa.” -Tero


”Minun uneni on ollut muistissa jo 14 vuotta ja se oli puoliksi painajainen ja puoliksi hyvä. Se tapahtui nukahdettuani uudestaan toisesta unesta jota en muista. Silloin menin nukkumaan vanhempien viereen. Se ilmeisesti oli ollut silloin painajainen. Palatakseni uneeni, minut kaapattiin sängystä. Kaappaaja piti minua olalla ja kuvakulma oli siten että näin itseni ja hänet takaapäin. Sitten kaappaaja alkoi viedä minua talon vierustaa pitkin. Hänen päästyään roskakatoksen kohdalle tuli toinen hahmo vastaan ja alkoi läpsiä kaappaaja niin että vapauduin. Sitten juoksin takaisin talon ulko-ovelle ja uni näin ollen päättyi siihen.”


”Olin saanut tietää, että eräs kuuluisa näyttelijä oli ollut ollut auto-onnettomuudessa. Myöhemmin hän ilmestyi unessani – nilkutti ohitseni myrtsi ilme kasvoillaan. Kun seuraavan kerran sain lisää tietoa hänen onnettomuudestaan, paljastui että hänen jalkansa piti leikata. Ennen kyseistä unta en tiennyt mitään yksityiskohtia hänen tilastaan ja vammastaan.” -Linda


”Synnyin unessani kotini olohuoneeseen, jossa mummoni rääkyi oudolla äänellä; tavallaan määki jotain. Yhtäkkiä hän rupesi pienenemään ja lopuksi haihtui aivan olemattomaksi ja poistui kokonaan. Tämän jälkeen eteeni ilmestyi kookas, sininen velho, jolla oli pitkä valkoinen parta. Hän sanoi, että mummoni poistuu maapallon astraalitasolta kahden viikon kuluessa. Tämän jälkeen velho sanoi minulle, että saan esittää hänelle kolme kysymystä. En ehtinyt esittämään ensimmäistäkään kysymystä, kunnes näin itseni huoneessa jossa oli hoitopöytä, jossa paransin perhetuttua jonka kanssa itse en ole edes tekemisissä. Hän kertoi unessa minulle koko elämäntarinansa ja kuuntelin häntä huolellisesti. Hän oli todella huonossa kunnossa.. Mutta kun uni meni pidemmälle hänen tilansa parani ja unen lopussa hän hymyili, oli kirkas ja hyvinvoiva kokonaisvaltaisesti. Tähän heräsin.. Unen jälkeen ajauduin Reiki-kurssille, kerroin ohjaajalle uneni, hän nauroi ja sanoi, että tervetuloa kurssille. Viikkoja unen jälkeen olin siskoni luona ja kohotimme maljaa tietylle asialle josta olimme onnellisia. Kerroin uneni hänelle ja kuulin, että samaan aikaan kun olin nähnyt uneni henkilö jota paransin oli ollut kovassa kuumessa ja mahataudissa sairaalassa viikon. Siinä meinasi lasit tippua maahan muilta, mutta itsestä se tuntui aika normaalilta. Tämän jälkeen vastaavia unia on ollut jonkun verran, jossa teen jotain hoitoa eri henkilöille. Joissain unessa myös minua parannetaan, yleensä tuntematon pariskunta joista toinen maalaa taulua ja toinen tekee jotain hoitoa minulle.”

”Minua kiehtoo tila, jossa alitajunta ja tietoisuus yhdistyy, uni ja valvetila. Usein havahdun tilasta, jossa en pysty liikuttamaan kehoani. Makaan siis liikkumattomana unen ja valvetilan välissä. Tätä ilmeisesti kutsutaan unihalvaukseksi. Monesti näihin tiloihin liittyy haamumaisia hahmoja, jotka saattavat seistä vierelläni tai jopa päälläni. Hetken jälkeen saatan ponnahtaa kehostani ulos ja yhtäkkiä liikun huoneessani, edelleen silti jollain tavalla unessa. Kehon liikuttaminen saattaa olla tässä vaiheessa vaikeata ja pelko nousee pintaan. Paikallaan maatessani tunne kehosta saattaa myös hävitä ja pystyn tuntemaan ainoastaan värisevää energiaa. Joskus tuota värinää pystyy tuntemaan valveillakin äärimmäisen rentoutuneessa tilassa. Monenlaisia mielikuvamatkoja tehdessäni olen miettinyt niiden ja unen samankaltaisuutta. Tietynlainen portti aukeaa ja pystyn tietoisesti vain seuraamaan minne alitajunta vie, valveilla siis. Tämä kiehtoo minua, ehkä sillä on jokin funktio elämässäni.”

”Kuljin jonkun tyypin kanssa.”Kyllähän sä tiedät, että tää on unta? Joo, joo kyllä mä tiiän.” Se vei mut jonnekin meren rannalle missä oli joku pöytä minkä äärelle me istuttiin. Horisontista nousi myrsky. Halusin vaimentaa myrskyn sillä se pelotti minua. Myrsky kuitenkin lähti kasvamaan vaikka pystyin välillä sitä aina pienentämään. Tuo toinen tyyppi ehdotti minulle tässä vaiheessa, että: ”Mitä jos koittaisit ottaa valoa päälaestasi sisään, miltä se tuntuisi?” Samantien näin edessäni maailman kauneimman kultaisen täydellisen valon, jota oikeastaan on turha kuvaillakaan. Suunnaton rauha ja rakkaus täytti koko olemukseni ja mitään ei tarvinnut enää kontrolloida sillä oli vain tuo täydellinen tunne. Herättyäni tuosta unesta keskellä yötä oli vaikea enää mennä uudestaan nukkumaan sillä tunne oli niin huikea, että sen kanssa olisi halunut vaan olla ja kertoa siitä kaikille. Tuon unen jälkeen olen tavoitellut tuota samaa valoa, mutta sen tavoitteleminen on turhaa, sillä sitä ei voi saada haluamalla. ”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti